Karhunkolon tenniskenttä valmistui 34 vuotta sitten räjäytysten ja paperikoneen viiran erottamin kerroksin Saukkolankallion rinteelle, josta teoksessa Kymenlaakson kalliot mainitaan: ”ja sen etelärinteellä on tenniskenttä”. Minulle riittää tällä hetkellä, että päivittäin harjoittelen syöttöä korillisella palloja.
 |
| Korillinen päivittäin |
Kuuden päivä sodan ajan kesäkuun alussa 1967 osallistuimme tenniskurssille Vierumäen urheiluopistolla ja niin aina yhdentoista peräkkäisen vuoden aikana. Samanaikainen puolustusvoimain soitto-oppilaiden leirit täydensivät, pienin virvokkein iltojen tunnelmia. Hauskuutta lisäsi puhaltimien virityksen huurtuminen nautitun juoman alkaessa vaikuttaa.
Annusta kehittyi eduskunnan ja Kouvolan naisten tennismestari, joka mestaruus sittemmin siirtyi Tuuli-tyttärellemme.
 |
| Kuvan otti Tuuli |
Uusi vaihe alkoi Anjalassa, jossa lääkäreinä saimme kutsun pelaamaan ja edustamaan Tampellan tenniskerhoa. Kerho pyrki vaalimaan perinteitä. Eräänä kesän kuumana iltana pelatessani puheenjohtaja Kavo Laurilan kanssa, hän keskeytti pelin huutaen: ”Pue paita päällesi, meillä on englantilaisia vieraita illallisella klubilla”. Illallispaikka sijaitsi tien erottamana, vastapäätä kenttää.
Koko harrastus oli alkanut Kauhavalla aseman kentän kunnostuksella. Siihen aikaan tilasin ja möin alkaville harrastajille osoitteessa Meritullinkatu 3 työskentelevän Räsäsen, tunnetun mailojen virittäjän ja valmistajan kokonaan itsevalmistamia mailoja. Sain aina mainion palvelun tarvitessani uusia luonnonjänteitä, alkuun nylonjänteitä ei vielä tunnettu
 |
| Aamuyollä juhannuksena 1953 kello viisi, aseman kentällä Kauhavalla, vastassa Leevi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti