Lapsen turvallinen koti

Toukokuun kirkolliskokouksessa on päätettävä piispojen esityksestä, että kirkkoherrojen edellytetään järjestävän avioon vihkiminen sitä haluaville homopareille. Suomen kirkko on luisumassa kaltevalle pinnalle. Haluaako se ehkä tukea myös moniavioisuutta, jos muoti ja ajan henki sitä seuraavaksi vaativat. Varoittavia esimerkkejä löytyy Raamatustakin. “On huomattava, että Daavidilla oli ennestään monta vaimoa, mutta nämä olivat ajan moniavioisen käytännön ja juridiikan mukaan laillisesti solmittuja liittoja.  Sen sijaan laissa oli ankarasti kielletty viettelemästä toisen miehen vaimoa.(Batseba oli Urian vaimo, jonka Israelin kuningas Daavid vietteli.)”Psalmit 2024 . Piispojen esitys nakertaa pohjaa miehen ja naisen väliseltä liitolta, josta syntyvillä lapsilla on molempien, isän ja äidin yhteinen genomi, perimä. Tämän perimän kautta vanhempien elämä ja ominaisuudet jatkuvat ja heistä tulee tavallaan kuolemattomia. Eläinkunnastakin on esimerkkejä siitä, kuinka tärkeää on oman perimän jatkaminen. Leijonanaaraan on taistellen turvatta poikasensa henkeä, jota uhkaa kuolema vieraan uroksen halutessa tappaa poikanen, jota se ei itse ole siittänyt.

Kirkko

Kirkko on institutio, kuoret, jonka sisällä tapahtuu. Itsemme lisäksi sisällön muodoista vastaa myös kirkolliskokous. Kirkko ei sensijaan ole taivaaseen pääsyn portti eikä myöskään este vaikka maallistumista tapahtuu siinäkin ja muodot elävät yhteiskunnan muutosten tahtiin. Alkukristillisyydestä alkaen on taistelu jäsenistön piirissä ja kiinnostuneiden joukossa kirkon ulkopuolellakin käynyt siitä tuleeko kirkkoon kuulua vaikka ykseys rakoilee. Paavali joutui vastaamaan kysymykseen saako kristitty aterioida ympärileikkaamattomien pakanoiden pidoissa ja saako hän syödä siunaamatonta lihaa, joka ei ole valmistettu rituaaliteurastetusta eläimestä. Tuolloin ei varmasti tajuttu kuinka monia terveyden suojelun viisauksia sisältyi tuohon teurastukseen. Pappi kuljetti esimerkiksi kättään pitkin rintakehän pintaa. Kiinnikkeet pinnassa olisivat paljastaneet kroonisen, fibrösisen tulehduksen. Vuosituhantisia traditioita olisi silti säilytettävä eikä jokaisessa muotivirtauksessa pitäisi sortua peruuttamattomiin virheisiin. Perinteitä kunnioittavat jäävät kirkkoon ja vievät uskollisesti joulukynttilän läheisensä haudalle.

Onko millään väliä

Eihän ole niin, että Suomen evankelisluterilaisen kirkon johdossa ajateltiin kahden henkilön välisen avioliitokysymyksen ratkeavan helposti heti presidentin vaalin jälkeen. Haaviston valinta presidentiksi olisi antanut kirkolliskokoukselle vaikean pulman ratkaistavaksi. Kuka olisi uskaltanut avata suunsa ja torjua samaa sukupuolta olevien vihkimyksen oikeellisuuden. Tuossa tilanteessa se olisi luonnollisesti tulkittu kirkon kapinoivan valtion päämiestä vastaan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Haavistoa ei kansa valinnut ja ratkaisu jäi ilman tuota etua kirkolliskokouksen ratkaistavaksi. Lapuan piispa Matti Salomäkeä lukuunottamatta, piispainkokous esittää yksimielisesti homojen vihkimisen hyväksymistä. Esitys edellyttää kirkkoherroja kaikissa seurakunnissa järjestämään vihkimiset vaikka hän itse kieltäytyisi. Piispojen esitys sisällyttää kirkolliskokoukselle kuitenkin vaatimuksen puheiden pitäjille, ykseyden nimissä ei vastakkaisia mielipiteitä tulisi esittää. Niitä pidettäisiin epäkunnioittavina.

Pääsiäishartaus

Tyttärieni Päivin ja Tuulin kanssa esiinnyimme UNDOF`in rauhanturvaajien Suomen pataljonan pääsiäishartaudessa vuonna 1981. Taustalta kuuluu rauhanturvaajien perheenjäsenten osuutta. Hartaushetkeä vietettiin Tiberiaksessa, Genetsaretin järven rannassa sijainneessa kappelissa. Äänitys tehtiin livenä Syyrian ja Libanon rajalta telttakojusta ostetulla kasettiradiolla. Soittimen olivat tytöt itse ansainneet pitämällä koulua YK-lapslle. Turusen säveltämän Rauhan rukouksen sanoma on yhä ajankohtainen. https://www.youtube.com/watch?v=7KH3FGrQuvUml

Kirkkoon on pakko kuulua perinteittemme vuoksi

“Ei ainoastaan leivästä” Kirkkoon on pakko kuulua perinteittemme vuoksi Kuuntelin YoyTuben kautta esitystä, että Suomen kirkossa pohditaan, mikä on sen evankeliumi. Vaihtoehtoina olisivat sen mukaan yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä toisessa vaakakupissa olisi pelastuminen yksin Jumalan armosta. Kannattaako sellaiseen kirkkoon kuulua, joka on vaihtanut perussanomansa sellaiseen liberalismiin, jota puhtaimmillaan edustavat Yle ja sen Woke-henkiset toimittajat. Paljastavaa onkin tuo muodikas sanapari yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Siihen voisi liittää vielä kolmanneksi rauhan asia, niin asetelma olisi täydellinen. Rauhan asia tässä kontekstissa tarkoittaa luonnollisesti antisemitismiä.

Ei uutta auringon alla

Onko pakko tehdä työtä, vaikkei eduskunnassa valmistelussa olevat lait miellytä. Ei ole pakko, mutta työnantajan on silti pakko maksaa palkkaa. Näin ajateltiin äärimmillään 90-luvulla. Valtion hallinnossa käytännöksi muodostui kuitenkin, että työntekijä oli velvollinen tulemaan työpaikalleen leimaamaan kellokorttinsa saapuessaan ja uudelleen työpäivän päätteeksi. Virkamies saattoi lukea romaania työpaikallaan ja asioida päivän mittaan ulkopuolella. Tänä päivänä ei tarvitse tulla edes kellokorttia leimaamaan. Työnantajan oli kuitenkin viimeisenä mahdollisuutenaan yritettävä tarjota työtehtävien vaihtamista. Vaihtamiseen oli työntekijän kuitenkin annettava suostumuksensa. Vetoamalla pääluottamusmieheen kiista saattoi saada uuden luonteen. Pääluottamusmies teki poliisille tutkintapyynnön yhteistoimintalain rikkomisesta. Poliisin kielteisen tulkinnan jälkeen ja jopa kolmasti toistettuna saattoi liitto vedota vielä poliisihallinnon, sisäministeriön ministeriin poliisin kielteisen tulkinnan vuoksi ja maaherraan, jos pääluottamusmies oletti tämän olevan myötämielinen hänen kanteelleen.

Hädän hetkellä

‹ Talvisota oli juuri päättynyt. Aamulla 9.4.1940 saksalaiset alukset olivat asemissa Narvikin, Trondheimin, Bergenin, Egersundin ja Oslon edustalla. Norja ei ollut suorittanut liikekannallepanoa, vaikka Norjan armeijan yleisesikunnan päällikkö kenraali Hateldal oli jo 5.4. vaatinut liikekannallepanoa hänelle Berliinistä ja Kööpenhaminasta virtaavien raporttien perusteella. Tilanne ymmärrettiin Suomessa ja halusimme auttaa. Suomen Punaisen Ristin ambulanssin henkilökuntaan kuului 5 lääkäriä ja noin 15 hoitajaa, pääosin Suomen Punaisen Ristin sairaalasta. Ambulanssi lähti matkaan Helsingin päärautatieasemalta 24.4.1940 ja saapui Norjaan 1.5.1940. Kuvassa CC BY-NC 4.0. Vasemmalla norjalainen upseeri ja oikealla ambulanssin johtaja Simo Brofeldt. Univormupukuinen Brofeldt pitelee kameraa kädessään. Tänä päivänä ylpeilemme avoimesti ja julkisesti tukitoimituksillamme Ukrainalle. Samaan aikaan Ranskan apu on vain viidennes omastamme ja Saksa ei uskalla antaa tehokkaimpia aseitaan. Puhumattakaan siitä, että Yhdysvaltain apu on umpikujassa. Ambulanssin lahjoitus tapahtui juuri Naton sotaharjoituksen harjoitusalueella Norjassa. On syytä muistuttaa omasta ymmärtäväisestä asenteestamme välirauhan aikaan. Nyt urhoollisuutemme näyttää monien mielestä perusteettomalta uholta.

Torpassa

“Matalan Torpan hiilloksella käsiäni lämmittelin ja matalan torpan nättiä tyttöä omakseni ajattelin”. Itsenäisen aviovaimon omiminen on mutkikkaampi juttu. Eduskunnan puhemiehen nosto Jenni Haukion merkityksestä todisti jälleen hänen tilannetajuaansa ja omaperäistä ajattelua ja kertoi hänen kyvyistään nousta tasavallan uuden presidentin rinnalle kansan puhemiehenä. Tämä nosto toi häikäisevällä tavalla mieleen kuinka historia toistaa jälleen itseään. Suzanne Innes-Stubb oli noussut merkittävään asemaan presidentillisellä tavalla. Pekka Herlin oli puolestaan ymmärtänyt Koneen syntyhistoriassa kääntyä Urho Kekkosen puoleen vaikealla tilanteessaan. Kekkonen oli käyttänyt hissiyrityksen kohtalokkaalla hetkellä suhteitaan Ruotsin Wallenbergin mahtisukuun. Tämä yhteydenotto synnytti menestyvän suuryhtiön. Antti Herlin osoitti taas rekrytointitaitoaan palkatessaan hyvissä ajoin tulevan tasavallan presidentin puolison merkittävään asemaan omistamassaan yhtiössä.