Perusarvot kunniaan

Ahtisaaren valinta presidentiksi osoitti, että kansa kyllä tietää. Siihen on luottaminen tälläkin kertaa, kun valinnan varaa on keskustapuolueessakin kaksinkertaisesti, Väyrysestä Rehniin. Väyrynen näyttää uskovan linjapuheissaan, että jos suomalaisilla on vain kaksi ehdokasta, niin äänet jakautuvat tasan. Kaikesta kokemuksestaan huolimatta Paavo ei pystynyt laskemaan koko korttipakan tulosta. Halla-Aho laskenee päävastustajakseen kokeneen Pekka Haaviston, jonka kannatus hiipunee viherryksen kellastumisen myötä. Kokoomuskaan ei saa tyylipisteitä kompuroidessaan valinnassaan. Nyt onkin uusi tilanne, ehdokkaita on jokaiseen äärilaitaan, joille uskolliset antanevat äänensä ensimmäisellä kierroksella. Ulkopolitiikan taitajaa ja tarvittaessa ylipäällikön kyvykkyyttä haetaan, perusarvotkin on oltava kohdallaan. Turvautuuko kansa loppujen lopuksi puolueista riippumattomaan Mika Aaltolaan, ilman muuta ulkopolitiikan taitaja, ylipäälliköksi kykyä, vaikkei ole asevelvollisuuttaan suorittanut, ei kuitenkaan aseista kieltäytyjä, vaan perusarvoiltaan Risto Rytin kaltainen, sodan johtoon ja rauhaan ohjaava taitaja. Petäjävetisen äitinsä siunaukseen luotan minäkin.